Kyberrikollisuus - näin suojaudut tehokkaasti

Suomessa on esimerkkitapauksia, joissa tietomurron kohteena on alun perin ollut melko pieni toimija. Esimerkiksi pieni paikallinen autokorjaamo joutui mukaan suureen tietoturvavyyhtiin päädyttyään tietomurron kohteeksi. Hakkeri käytti toimijan tunnuksia murtautuakseen heidän käyttämänsä laskutuspalvelun järjestelmiin, ja sitä kautta edelleen Traficomin ja Verohallinnon tietokantoihin. Tämä johti jopa 77 000 ihmisen henkilötietojen vaarantumiseen, mikä osoittaa, kuinka laajoja seurauksia kyberhyökkäyksillä voi olla.

Kyberrikollisuuden viimeisimmät trendit

Tekoälypohjaisten hyökkäysten nousu

Tekoäly (AI) on mullistanut monia toimialoja, eikä kyberrikollisuus ole poikkeus. Verkkorikolliset hyödyntävät tekoälyä hyökkäystensä automatisointiin ja tehostamiseen. AI-pohjaiset työkalut voivat luoda vakuuttavia tietojenkalastelusähköposteja, suorittaa monimutkaisia sosiaalisen manipuloinnin hyökkäyksiä ja hyödyntää haavoittuvuuksia tehokkaammin kuin koskaan ennen. 

Kyberrikollisuuden ammattimaistuminen ja teollistuminen

Kyberrikollisuus on kehittynyt järjestäytyneeksi ja ammattimaiseksi liiketoiminnaksi. Kehittyneet verkkorikollissyndikaatit toimivat perinteisten yritysten tavoin, hierarkioineen ja työnjakoineen. Nämä ryhmät käyttävät kehittyneitä tekniikoita monimutkaisiin hyökkäyksiin, joita on vaikea havaita ja torjua. Ammattimaistuminen on johtanut kyberhyökkäysten laajuuden ja vaikutusten merkittävään lisääntymiseen. 

Toimitusketjuhyökkäykset

Toimitusketjuhyökkäykset ovat kyberrikollisten suosima tapa soluttautua hyvin suojattuihin organisaatioihin hyödyntämällä toimitusketjun vähemmän turvallisia osia. Hyökkäykset käyttävät usein kolmansien osapuolten haavoittuvuuksia päästäkseen käsiksi arkaluonteisiin tietoihin ja järjestelmiin.

Toimitusketjun yhdessä osassa tapahtuvalla tietomurrolla voi olla kauaskantoisia seurauksia, mikä korostaa koko toimitusketjuverkoston turvaamisen merkitystä.

Disinformaatio ja haktivismi

Verkkorikolliset käyttävät yhä enemmän disinformaatiota ja haktivismia edistääkseen erilaisia agendoja. Taktiikat ovat erityisen yleisiä maailmanlaajuisten levottomuuksien aikana, jolloin väärää tietoa voidaan käyttää organisaatioiden ja yhteiskuntien horjuttamiseen. Näitä taktiikoita on käytetty erityisesti disinformaation levittämisessä ja haktivismin tukemisessa, mikä näkyy myös kansainvälisissä kyberturvallisuuskongresseissa.

Miten  kyberriskejä voi hallita?

Kyberturvallisuusstrategia

Kattava kyberturvallisuusstrategia on tehokkaan riskienhallinnan kulmakivi. Tällainen strategia kattaa useita puolustustasoja, hyödyntäen uusimpia tekniikoita ja parhaita käytäntöjä. Vankan kyberturvallisuusstrategian keskeisiä osatekijöitä ovat:

1.      Edistynyt uhkien havaitseminen ja reagointi: Tekoälyn ja koneoppimisen avulla voidaan havaita ja vastata uhkiin reaaliajassa. Automaattiset työkalut analysoivat poikkeamia ja tunnistavat mahdolliset uhat ennen kuin ne aiheuttavat merkittävää vahinkoa. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä ympäristössä, jossa hyödynnetään yhä enemmän tekoälyyn perustuvia kyberhyökkäyksiä.

2.     Zero Trust -turvallisuuskehys: Organisaation ei kannata luottaa automaattisesti kehenkään, vaan vaatia tunnistautumista kaikilta verkkoa käyttäviltä, sijainnista riippumatta. Tämä lähestymistapa suojaa sekä sisäisiltä että ulkoisilta uhilta.

3.     Säännölliset tietoturva-auditoinnit ja -testaukset: Ennakoiva lähestymistapa auttaa yrityksiä pysymään mahdollisten uhkien edellä ja varmistaa, että puolustukset ovat ajan tasalla.

4.    Työntekijöiden koulutus: Verkkorikolliset hyödyntävät usein ihmisten haavoittuvuuksia, joten työntekijöiden koulutus on kriittistä. Säännölliset koulutukset ja tiedon jakaminen uusimmista uhista ja parhaista käytännöistä auttavat työntekijöitä tunnistamaan ja reagoimaan mahdollisiin hyökkäyksiin.

5.    Toimitusketjun turvaaminen: Tiukat turvatoimet yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille sekä turvallisuusstandardien noudattamisen edellyttäminen ovat välttämättömiä. Säännölliset arvioinnit ja avoin viestintä auttavat lieventämään toimitusketjuhyökkäysten riskiä.

Häiriötilanteisiin varautuminen

Vaikka parhaatkin ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat käytössä, rikkomuksia voi silti tapahtua. Siksi on välttämätöntä, että organisaatiolla on tehokas reagointisuunnitelma kyberhyökkäysten vaikutusten minimoimiseksi. 

Suunnitelman keskeisiä osia ovat:

• Selkeiden roolien ja vastuiden määrittäminen. Näin varmistetaan koordinoitu ja tehokas reagointi kaikkiin vaaratilanteisiin
• Säännölliset harjoitukset ja simulaatiot reagointisuunnitelman tehokkuuden testaamiseksi. Nämä harjoitukset auttavat tunnistamaan puutteita ja parannuskohteita.
• Viestintäkäytänteiden luominen oikea-aikaisen ja tarkan tiedonjaon varmistamiseksi. Tähän sisältyy sisäinen viestintä sekä asianomaisille sidosryhmille ja sääntelyelimille ilmoittaminen.
• Kybertapahtuman jälkeinen perusteellinen analyysi rikkomuksen perimmäisen syyn ymrtämiseksi sekä uusien vastaavien tapahtumien estämiseksi.

Kybervakuutukset – yritysten turvaverkko

Viimeisten vuosien aikana kybervakuuttaminen eli tietoturvavakuuttaminen on kehittynyt Suomessa huomattavasti. Aikaisempina vuosina kybervakuutuksia oli tarjolla lähinnä ulkomaisilla vakuuttajilla.

Suomalaisten yritysten tultua entistä tietoisemmiksi kyberuhista, myös suomalaiset vakuuttajat ovat laajentaneet palveluvalikoimaansa. On hyvä huomata, että kybervakuutus on erikoistuote eivätkä kybervakuutukset yleensä kuulu mukaan tavanomaisiin yritysvakuutuksiin.

Samaan aikaan sääntely- ja lainsäädäntökehitys on tiukentunut, mikä on vaikuttanut kybervakuutusten vaatimuksiin ja ehtoihin. Vakuutusyhtiöt tekevät yhä perusteellisempia riskinarviointeja varmistaakseen, että asiakkaat noudattavat parhaita käytäntöjä ja omaavat riittävät turvatoimet. Tämä kehitys näkyy myös siinä, että uusien teknologioiden ja innovaatioiden käyttö riskien arvioinnissa ja hallinnassa on lisääntynyt.

Vakuuttajat tekevät tiivistä yhteistyötä kyberturvallisuusasiantuntijoiden kanssa, ja kybervakuutukset integroidaan yhä useammin yritysten liiketoimintastrategioihin. Tämä osoittaa, että kybervakuutukset ovat kehittymässä tärkeäksi osaksi yritysten kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Ne eivät enää ole vain erillinen suojakeino, vaan keskeinen osa yritysten kyberturvallisuusstrategiaa. 

Kybervakuutukset kattavat mm. erilaisia tietoturvahäiriöihin liittyviä kustannuksia, kuten:

• kustannuksia, jotka liittyvät asianomaisille henkilöille ilmoittamiseen, luotonvalvontapalvelujen tarjoamiseen tai rikosteknisten tutkimusten suorittamiseen rikkomuksen laajuuden määrittämiseksi
• oikeudellisia palkkioita sekä lakisääteisiä sakkoja, jotka johtuvat tietosuojalakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä
• korvauksia liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvista tulonmenetyksistä sekä lisäkuluista, jotka aiheutuvat liiketoimintaa häiritsevästä kyberhäiriöstä.
• verkkorikollisille suoritettuja lunnasmaksuja, jotta organisaatio saa takaisin pääsyn salattuihin tietoihin ja järjestelmiin
• yrityksen maineen hallintaan liittyviä kustannuksia kybertapahtuman jälkeen, mukaan lukien PR-asiantuntijoiden palkkaamisen.