3 vinkkiä toimitilojen lämmittämiseen talvella riskienhallinta-asiantuntijalta

Lämmittämiseen liittyvät vahingot aiheuttavat usein suuria taloudellisia menetyksiä ja voivat keskeyttää toiminnan, vahingoittaa organisaation mainetta tai jopa vaarantaa henkilöstön ja asiakkaiden terveyden ja turvallisuuden. Riskienhallinta- ja vahinkoasiantuntijamme Jarkko Malola antaa vinkkejä talven lämmityksiin riskienhallinnan näkökulmasta.

1. Huolehdi vesijohtojen lämmöstä ja suojauksesta

Vesijohtojen jäätyminen ja halkeaminen on yksi yleisimmistä syistä vuotovahinkoihin talvella. Vesivuodot voivat kastella sekä rakenteita, laitteita että materiaaleja. Ne voivat myös aiheuttaa kosteus- ja homeongelmia, jotka voivat heikentää rakennuksen kuntoa ja aiheuttaa terveyshaittoja. 

Vesijohtojen suojaukseen liittyen kannattaa käydä läpi seuraavat asiat:

• Huolehdi saattolämmityksistä. Saattolämmitys tarkoittaa, että vesijohtoihin asennetaan sähkövastuksia, jotka pitävät putket sulana pakkasella. Saattolämmitys on erityisen tärkeää ulkoseinien ja kylmien tilojen vesijohdoille. Tarkista, että saattolämmitys toimii ja on kytketty päälle talven ajaksi.
• Tarkista lisäeristysten kunto. Lisäeristyksellä tarkoitetaan vesijohtojen ympärillä käytettäviä eristyksiä kuten villaa tai muovia, joka suojaa putkia kylmältä. Lisäeristys on ei kuitenkaan korvaa saattolämmitystä.
• Kovilla pakkasilla tyhjillään olevat tilat on hyvä tarkistaa päivittäin. Jos rakennus on tyhjä tai harvoin käytössä, on tärkeää käydä tarkistamassa, että lämmitys toimii, ja vesijohdot eivät ole jäätyneet. Jos havaitset vuotoja tai jäätyneitä putkia, sulje heti pääsulku, tyhjennä mahdollisuuksien mukaan vesijohtoverkosto ja ota yhteyttä huoltoon.
• Pidä ovet ja ikkunat tiiviinä ja ehjinä. Ovet ja ikkunat ovat rakennuksen heikoimpia kohtia, jotka voivat päästää kylmää ilmaa sisään ja aiheuttaa näin vesijohtojen jäätymistä. Tarkista, että ovet ja ikkunat ovat tiiviit, ja että niissä ei ole halkeamia tai rikkinäisiä laseja.
• Pidä ylläpitolämpö vähintään 12 asteessa. Tyhjillään olevissa tiloissakin kannattaa pitää päällä ylläpitolämpö. Se estää vesijohtojen jäätymistä ja vähentää kosteusongelmia. Jos tiloissa on arkoja laitteita tai materiaaleja, on ylläpitolämpötilan hyvä olla vielä tätä suurempi.

Jos rakennus ei ole käytössä pitkään aikaan tai ollenkaan talvella, on turvallisinta sulkea pääsulut kokonaan ja tyhjentää vesijohtoverkosto. Tällöin vesijohtoihin ei jää vettä, joka voisi jäätyessään aiheuttaa vuotoja ja vaurioita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos rakennus on sprinklerisuojattu, pitää sprinklerijärjestelmä jättää toimintakuntoon.

2. Käytä lisälämmittimiä oikein

Lisälämmittimet ovat käteviä apuvälineitä, kun halutaan lisätä lämpöä tiloihin, joissa lämmitys ei ole riittävä tai toimiva. Lisälämmittimet voivat kuitenkin aiheuttaa riskejä, kuten tulipaloja, sähköiskuja, kaasuvuotoja tai häkämyrkytyksiä. Lisälämmittimien käyttöön liittyen tulisi noudattaa seuraavia ohjeita:

• Käytä laitteita ohjeiden mukaan. Älä käytä lisälämmittimiä ohjeiden vastaisesti tai väärässä paikassa. Älä myöskään jätä niitä päälle, kun poistut tiloista. Älä peitä lämmittimiä tai aseta niitä lähelle palavia materiaaleja. Käytä kosteissa tiloissa, vain kosteisiin tiloihin suunniteltuja lämmittimiä.
• Suuntaa lämmitys oikein. Suuntaa lisälämmittimen lämpö vaakasuorassa sinne, missä sitä tarvitaan. On hyvä huomioida, että lämpöä ei kannata suunnata seinille, katoille, ikkunoille tai ovien raoille, sillä se voi aiheuttaa lämpölaajenemista ja halkeilua.
• Korjaa tai vaihda vialliset lämmittimet saman tien. Tarkista lisälämmittimien kunto säännöllisesti ja huolla niitä tarvittaessa. Jos lisälämmittimessä on vikaa, kuten rikkinäinen johto, kytkin, termostaatti tai poltin, älä käytä sitä, vaan korjaa tai vaihda se uuteen.
• Huomioi lämmittimien teho suhteessa sulakkeisiin. Valitse lisälämmittimet, jotka sopivat tilojen sähköjärjestelmään, äläkä ylikuormita sähköverkkoa liian tehokkailla tai monilla lisälämmittimillä. Tarkista, että sulakkeet ovat riittävän suuria ja johdot kunnossa. Jos sulakkeet palavat usein tai johdot ylikuumenevat, vähennä lisälämmittimien käyttöä tai ota yhteyttä sähköasentajaan.

3. Huolehdi sprinklerijärjestelmän toiminnasta ja lämmityksestä

Sprinklerijärjestelmä voi pelastaa ihmishenkiä, estää suuria omaisuusvahinkoja ja vähentää savu- ja nokihaittoja. Se voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia, kuten vesivuotoja, toimintahäiriöitä tai vahingossa laukeamista. Talvella on hyvä huomioida muutamia asioita sprinklerijärjestelmän toimintaan liittyen:

• Sprinkleripumppuhuoneen lämpötilan pitäisi olla vähintään 10 astetta, jos pumppu on dieselkäyttöinen, sillä diesel voi jähmettyä pakkasella ja estää pumpun toiminnan. Jos pumppu on sähkökäyttöinen, lämpötila voi olla alhaisempi, mutta ei kuitenkaan alle nollan. Tarkasta, että sprinkleripumppuhuoneessa on toimiva lämmitys ja lämpömittari, ja että tila on eristetty ulkoilmalta.
• Pakkasilla on hyvä varmistaa myös vesilähteiden käytettävyys – seuraa vesisäiliöiden lämpötilaa ja liitä hälytysraja kunnossapidon järjestelmiin. Näin saat ilmoituksen, jos lämpötila laskee liian alas. Jos vesilähde on avovesi, tarkasta, että imuputki on riittävän syvällä, ja että se on suojattu jäätyessä.
• Maanpäällä kulkevien syöttöputkien tulee olla saattolämmitettyjä ja hyvin eristettyjä, sillä ne voivat jäätyä ja haljeta pakkasella. Tarkista myös, että syöttöputkissa ei ole vuotoja tai tukoksia.

Näiden vinkkien avulla voit pitää yrityksesi toimitilat lämpiminä, turvallisina ja toimivina myös talvella. Lämmitykseen liittyvät vahingot eivät ole ainoita riskejä, joita talvi voi aiheuttaa. Siksi on hyvä tehdä kattava riskikartoitus ja -analyysi yrityksen tiloista, laitteista ja toiminnoista, sekä varmistaa, että sinulla on riittävä vakuutusturva kaiken varalta.

Jos tarvitset apua riskienhallinnassa tai haluaisit esimerkiksi kilpailuttaa vakuutusturvaasi, otathan yhteyttä meihin alla olevalla lomakkeella.